Vasemmistoliitto

Tällä sivulla on vasemmistoliiton Pro Peruskoulu-ehdokkaita. Ks. myös  www.vasemmistoliitto.fi












Kari Uotila: Peruskoulun menestys syntyy motivoituneiden ja sitoutuneiden opettajien työstä
Uusimaa

Uusi tuntijakoesitys nostatti vilkkaan keskustelun perusopetuksen tuntimääristä ja opetuksen sisällöstä. Tämän keskustelun yhteydessä kävi ilmi, että kaikille yhteisen peruskoulujärjestelmämme tarkoituksesta ja tavoitteista muistuttaminen on edelleen tarpeen. Peruskoulu on suomalaisen vasemmiston ja maailman parhaiden opettajien luoma menestystarina. Oppilaamme saavat aikaan huikeita tuloksia ja muut maat käyvät ottamassa oppia järjestelmästämme. Sitä ei saa romuttaa säästöjen ja näennäisen valinnanvapauden varjolla.

Tuntijakotyöryhmä ehdotti uusia oppiaineita, valinnaisuuden lisäämistä sekä kielien opiskelun aikaistamista ja monipuolistamista. Valinnaisuus uhkaa valitettavasti jäädä monessa tapauksessa näennäiseksi muun muassa taito- ja taideaineiden osalta. Käytännössä esityksellä ajetaan alas taito- ja taideaineet leikkaamalla aineenopettajan tuntimäärä niin pieneksi, että tarvittaisiin vähintään tuhannen oppilaan kouluja, jotta opettajille voitaisiin taata työtunnit. Riittävä määrä opetustunteja on keskeinen juttu opettajien saatavuuden ja motivoituneisuuden kannalta. Kun pätevä opettaja ei saa enää tunteja kasaan hän poistuu alalta ja tilalle tulee epäpätevä

Ammattikoulussa levyseppäkoulutuksen saaneena olen erityisen huolissani kädentaitojen ja teknisen työn tulevaisuudesta. Käsityö käytännössä lakkautetaan, jos esitys menee läpi. Seitsemännen luokan aineenopettajalle jää vain yksi vuosiviikkotunti, ja sekin pitää jakaa teknisen ja tekstiiliopettajan kesken. Mielestäni käentaitojen asemaa koulussa pitäisi päinvastoin vahvistaa. Käsillä tekeminen on arvokasta, ja monille oppilaille käsityö ja kuvaamataito ovat lempiaineita. Vasemmistoliitto on vaatinut taito- ja taideaineiden lisäksi liikunnan opetuksen lisäämistä.

Peruskoulun menestys on syntynyt motivoituneiden ja sitoutuneiden opettajien työstä. Vasemmistoliiton mielestä opettajien mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen on parannettava ja heidän työssä jaksamiseensa pitää kiinnittää entistä paremmin huomiota. Jotta opettajat voivat keskittyä opettamiseen, on pidettävä huoli oppilashuollon palveluista ja annettava riittävät edellytykset ja resurssit erityisopetukselle. Vasemmistoliitto on linjannut, että peruskoulun luokkakokoja on pienennettävä ja opetusryhmän enimmäiskoon tulee olla 20 oppilasta.

Sivistys ja koulutus ovat tasa-arvon ja demokratian perusta. Suomalaisen järjestelmän vahvuutta - tasa-arvoista opetusta - ei saa vaarantaa. Valinnaisuus ei saa johtaa eriytymiseen, alueellinen ja koulukohtainen jakautuminen hyvä- ja huono-osaisten kouluihin ei ole kenenkään etu. Olemme kiistatta perusopetuksen kärkimaa. Meillä on hyvä koulu ja uudistusvimmassakin olisi hyvä muistaa, ettei ehjää kannata alkaa korjaamaan.

Armi Lindell: Terveisiä perheestä!

Olen 30-vuotias jättikurpitsoiden kasvattaja sekä viiden lapsen äiti, jonka esikoinen on toisella luokalla parakkikoulussa. Ala-aste on käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta niihin ei ole päättävällä tasolla reagoitu ajoissa. Nyt Loviisaan ollaan puuhaamassa uutta koulua, mutta sekä opettajat, että lasten vanhemmat pelkäävät, että kiireellä ja säästämällä kyhätystä uudesta koulusta tulee ”50 neliön hätäpaska”. Ongelma ei ole vain täällä, vaan se on valtakunnallinen. Uusien koulujen suunnittelussa tulisi huomioida opettajien toiveet toimivasta ympäristöstä ja rakentamisessa pitää huoli siitä, että rakenteet ovat kunnossa, eikä home- tai kosteusongelmia synny.
Olen Loviisan kaupunginvaltuutettu. Tyylini on nimenomaan tehdä hyvää politiikkaa asioissa, jotka vaikuttavat suoraan arkielämään. Perheellisenä tietysti lähimpänä sydäntä on lapsiperheellisten ja lasten asiat. Ammattini sairaanhoitajana tuo toisen laajan näkökulman terveysasioihin, joita pidän myös erittäin tärkeinä. Aloittamaani linjaa paikallispolitiikassa aion jatkaa Eduskunnassa.

Tehokkuus ja tuottavuus ovat päivän trendit. Opetuksesta on mielestäni revitty liikaa säästöjä. Lomautuksilla haitataan opettaja työtä, vaarannetaan lasten turvallisuus ja todellisuudessa sillä ei edes saada kokonaissäästöjä aikaiseksi. Nyt pitää aloittaa inhimillisen politiikan aikakausi ja suunnata resurssit ongelmia ennaltaehkäisevään toimintaan. Kohtuullisen pienet ryhmäkoot rauhoittavat luokkaa ja antavat opettajille paremmat edellytykset hoitaa yksilöllistä opetusta. Oppilaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja oppimisen into pysyy paremmin yllä, kun opettajalla on aikaa huomioida ne hiljaisemmatkin oppilaat. Sekä opettajat että oppilaat voivat kokonaisvaltaisesti paremmin rauhallisessa ympäristössä. Hyvin voivat ja jaksavat opettajat ovat tehokkaita ja tuottavia.

Kansanedustajana aion viedä äänestäjieni terveiset Eduskuntaan. Päätöksiä tehtäessä tulee kuulla niitä, joita kulloinenkin päätös tulee eniten koskettamaan. Äitinä, valtuutettuna ja mahdollisesti tulevana kansanedustajana aion toimia inhimillisesti ja suurella sydämellä, lasten puolella.

Ystävällisin terveisin,
Armi Lindell, Loviisa, Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas

armi.lindell@kolumbus.fi
www.armilindell.fi
www.facebook.com/lindellarmi

Tero Toivanen: Peruskoulu tukemaan lasten ja nuorten itsenäisyyttä
Keski-Suomi

Suomessa on maailman paras peruskoulujärjestelmä. Vaikka Pisa-tulokset kertovat vain osan koulujärjestelmämme tilasta, viestivät ne mielestäni ainakin maamme opettajien erinomaisesta, monipuolisesta ammattitaidosta. Tämän olen itse saanut huomata työskenneltyäni historian, yhteiskuntaopin, elämänkatsomustiedon ja filosofian opettajana yläkoulussa ja lukiossa. Viimeiset puolitoista vuotta työtä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ovat myös vakuuttaneet minut tulevien luokan- ja aineenopettajien tiedonhalusta, kriittisyydestä ja päättäväisestä itsensä kehittämisestä.

Tulevaisuuden haasteet eivät siis ole ensisijaisesti opettajien ammattitaidossa. Nostan tässä esille kaksi mielestäni liian vähän pohdintaa osakseen saanutta peruskoulun haastetta. Meidän tulisi kasvatuksen ammattilaisina keskustella koulun ja toimivan demokratian suhteesta sekä pohtia kriittisesti sitä, mitä tarkoitamme valinnan vapaudella koulussa.

Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti peruskoulun tuntijaosta. Demokratia- ja yhteiskuntakasvatuksen tilan tarkasteleminen on kuitenkin jäänyt jälleen marginaaliin. Tuoreimman kansainvälisen nuorten aktiivista kansalaisuutta tutkineen ICCS -hankeen tulokset kertovat, että suomalaiset nuoret ovat yhteiskunnallisilta tiedoiltaan maailman kärkitasoa, mutta vastapainoksi heidän halunsa osallistua poliittiseen toimintaan, siis yhteiskunnan rakentamiseen, on vähäistä.

Koulujen tulisi vastata tähän haasteeseen lisäämällä oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia: demokratiaa ei voi opettaa, siihen pitää kasvaa. Toisaalta oma näkemykseni on myös, että koulujemme yhteiskunnallinen opetus ohjautuu liian helposti valmiiden instituutioiden ja yhteiskunnallisten toimintatapojen esittelyyn. Tällöin monimerkityksellinen ja ristiriitoja täynnä oleva yhteiskunta näyttäytyy staattisena; demokratiakin jää helposti ammattipoliitikkojen ja virkamiesten hoidettavaksi. Koulumme kaipaavat lisää tilaa lasten ja nuorten itsenäisen ajattelun kehittymiselle.

Olen myös valmis kyseenalaistamaan tuntijakotyörymän ja opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) kannattaman voimakkaan vallinnaisuuden lisäämisen peruskoulussa. Tuntijakotyöryhmän ehdotuksessa valinnaisuutta esitetään lisättäväksi radikaalisti 13 vuosiviikkotunnista 34 tuntiin. Kuntaliiton mukaan valmisteltavana oleva esitys perusopetuslain muuttamisesta lisäisi perusopetuksen kustannuksia kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkiksi kotikaupungissani Jyväskylässä kohdistettiin tulevan vuoden talousarvioon mittavat leikkaukset perusopetukseen. Ne tulevat näkymään koulujen arjessa. En ole kuullut perusteltuja arvioita siitä, miten tuntijakotyöryhmän esitykset suhteutuvat kuntien nykyiseen ahdinkoon.

Valinnan vapauden sijaan haluaisin puhua lasten ja nuorten itsenäisyydestä. Opettajien ammattitaidon ansiosta lasten ja nuorten itsenäisyyden tukeminen on kouluarjessa ja pedagogisissa käytännöissä täysin mahdollista. On poliitikkojen ensisijainen tehtävä taata riittävät resurssit toimivaan kouluarkeen. Eräs seuraavan eduskuntakauden keskeisistä haasteista onkin estää koulutusjärjestelmämme eriarvoistuminen ja koulujemme kehittäminen yhä tasa-arvoisempaan suuntaan.

Sodan jälkeinen Suomi on ollut koulutuksen Suomi. Johtoajatuksena on ollut, että universaali koulutusjärjestelmä on paras tapa taata varallisuuden perusta ja mahdollistaa sen uusjako. Peruskoulua on kehitettävä edelleen näistä lähtökohdista. Mielestäni jotakin olennaista kiteytyi opettajakollegani parin vuoden takaiseen toteamukseen: ”Kehittämistä tarvitaan, mutta peruskoulun paras puoli on se, että parhaimmillaan kaikki lapset, taustaan katsomatta, istuvat saman ruokapöydän ja sopan ääressä.” Tältä pohjalta rakentuu tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vaaliva yhteiskunta.

Tero Toivanen
Opettaja ja tutkija
Jyväskylä

Ulla-Leena Alpi: Peruskoulu
Pirkanmaalla 

Peruskoulu on yksi merkittävimmistä, ellei merkittävin, ihmisten yhdenvertaisuutta edistävä yhteiskunnallinen palvelu. Oppimistulokset ovat tunnetusti hyviä ja tyytyväisyys peruskouluun laajaa.
Peruskoulukaan ei kuitenkaan ole voinut välttyä yleisen yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksilta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Tuona aikana poliittisen järjestelmän avainsanoiksi ovat tulleet yritysmaailmasta tutut tehokkuus ja kilpailukyky. Nämä ilmiöt ovat rantautuneet peruskouluunkin ja saaneet aikaan niin oppilaille, opettajille kuin muulle koulun henkilöstölle kiirettä ja stressiä. Samaan ajanjaksoon liittyy myös voimakas tuloerojen kasvu, köyhyyden sekä ja perheiden pahoivoinnin lisääntyminen ja vaikutukset näkyvät kouluissa lasten keskittymisvaikeuksina, häiriökäyttäytymisen ja oppimisvaikeuksien lisääntymisenä. Opettajille ja oppilashuollole tämä on merkinnyt suuria haasteita, myös uupumista ja työn ilon katoamista. Opettajilla ei aina ole mahdollisuutta tehdä työtään niin hyvin kuin jokainen haluaisi sen tehdä.

1990-luvun laman seurauksena alkoivat epätarkoituksenmukaiset leikkaukset myös koulutoimessa. Esim. opettajien lomautukset ovat perustuslain vastaisia, sillä perustuslakiin on kirjattu lapsen oikeus opiskeluun.

Mitä pitäisi tehdä? Pitäisi tehdä ainakin seuraavat asiat: Luokkakokoja on pienennettävä. Kouluihin pitää saada lisää opinto-ohjaajia, koulukuraattoreita, kouluterveydenhoitajia ja psykologeja. Suomessa on tällä hetkellä vain hyvin harvoja kouluja, joissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatusuosituksia noudatettaisiin.

Erityiskouluja ei tule lopettaa. Erityistukea tarvitsevia lapsia on yhä enemmän ja heillä on oikeus saada heidän tarvitsemansa rauhallinen ja yksilöllinen oppimisympäristö. Kun se on heille mahdollista tulee mahdollisemmaksi se, että lapset aikanaan pystyvät paremmin integroitumaan yhteiskuntaan ja työelämään.

Peruskoulu yksinkertaisesti tarvitsee lisää voimavaroja voidakseen toteuttaa sille asetetut opetustehtävät. Peruskoulun kasvatustehtävässä tulisi painottua kilpailemisen sijaan lasten kasvaminen itsenäiseen ajatteluun, ihmisten yhdenvertaisuuden kunnioittamiseen, yhteistyökykyyn sekä yhteisvastuulliseen ajatteluun.

Ulla-Leena Alppi
Sijaisvanhempikouluttaja

Jukka Karhula Pro peruskoulu
Uusimaa 299

Meillä on erittäin korkeatasoinen opetus, siitä kiitos kaikille opettaja- ja rehtorikollegoille.  Se, missä suomalaisen koululaitoksen pitää mielestäni parantaa, on hyvinvointi.  Tämä koskee niin oppilaita kuin henkilökuntaakin.  Koulun jälkeen meillä Suomessa syrjäytyy osa nuorista. Siitä näkökulmasta olen itse osaltani ajanut alla olevia tavoitteita Vasemmiston ohjelmaksi:

Säädetään päivähoidon ja peruskoulutuksen ryhmäkokoja pienentävä laki.
Oppilashuoltoon annetaan lisää resursseja: psykologeja, kuraattoreja ja kouluterveydenhoitoa.
Turvataan jokaiselle nuorelle toisen asteen koulutuspaikka ja nostetaan oppivelvollisuus 18 vuoteen.

Olemme myös esittäneet budjettivajeelle rahoituksen:
Nostetaan suurten pääomatulojen veroa yhdistämällä palkka- ja pääomatuloverotus yhdeksi progressiiviseksi tuloverotukseksi. Verotetaan kaikkia osinkotuloja. Ei nosteta arvonlisäveroja, koska niitä maksavat suhteellisesti eniten pieni- ja keskituloiset.
Palautetaan työnantajien Kela-maksu ja varallisuusvero.
Säädetään Windfall-vero, uraanivero, rahoitusmarkkina- ja pankkiverot.

Opettajien kannalta peruskoulussa ja myös päivähoidossa sekä peruskoulun jälkeisessä opetuksessa on liian kiire.  Kiire syö naista ja miestä. Luokkakokoja pienentämällä voidaan parantaa työn hallintaa ja mahdollistetaan parempi oppilaiden kohtaaminen.  Työssä jaksamista voi parantaa antamalla henkilöstölle ja oppilaillekin enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Nyt pitää kiinnittää huomiota myös yleisen, tehostetun ja erityisen tuen resurssien riittävyyteen opetussuunnitelman uudistuksen luomassa uudessa tilanteessa.

Uusimman THL:n tutkimuksen mukaan Suomessa yli puolet alle 9-vuotiaiden lasten vanhemmista on huolissaan jaksamisestaan isinä ja äiteinä. Koulun panos lasten hyvinvoinnissa on erittäin suuri. Aina laman tullessa tai uhatessa tai kuten nyt valtion velkaannuttua laman torjunnassa, syntyy välitön paine leikata koulutuksen ja kasvatuksen menoja.  On näyttöä siitä, että asiantunteva koulun ja kasvatuksen puolustaminen näissäkin tilanteissa estää leikkaukset tai ainakin hillitsee niitä.  HALUAN KANSANEDUSTAJANA KAIKIN VOIMIN PUOLUSTAA OPETTAJIEN, MUUN KOULUN HENKILÖKUNNAN JA OPPILAIDEN TYÖSKENTELYEDELLYTYKSIÄ JA JAKSAMISTA.  Mielestäni opetuksen ja varhaiskasvatuksen määrärahat on uudelleen korvamerkittävä, jotta ne päätyvät siihen toimintaan, mihin ne on tarkoitettu.

Vastustan eläkeikärajojen nostamista ja niin tekee myös Vasemmisto puolueena.

Jos haluat muutosta ja turvaa poliitikoista, äänestä Vasemmistoa!

Jukka Karhula
rehtori, luokanopettaja