Uusina puolueina vaaleissa ovat mukana
- Muutos 2011 (tapio.ayravainen@muutos2011.fi www.muutos2011.fi)
- Piraattipuolue ( info@piraattipuolue.fi www.piraattipuolue.fi)
- Vapauspuolue (info@vapauspuolue.fi www.vapauspuolue.fi)
- Itsenäisyyspuolue (info(at)ipu.fi www.itsenaisyyspuolue.fi)
- Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta r.p. (ktp@ktpkom.fi www.ktpkom.fi)
- Köyhien asialla rp. (info@koyhienasialla.fi www.koyhienasialla.fi)
- Suomen Työväenpuolue (tyovaenpuolue@suomi24.fi www.tyovaenpuolue.org)
- Suomen Senioripuolue (senioripuolue@gmail.com www.senioripuolue.fi)
- Suomen Kommunistinen Puolue (skp@skp.fi www.skp.fi
ITSENÄISYYSPUOLUE
Itsenäisyyspuolueen kannanotto kouluja ja koululaitosta koskien Luokanopettajalehteen:
Itsenäisyyspuolue perustaa koulutuspolitiikkansa kolmelle tukijalalle, jotka uskoaksemme takaavat hyvinvoinnin koulumaailmassakin. Nämä ovat:
1) Peruspalvelut on turvattava kaikille koko maassa
2) Puhdas kotimainen ruoka on kaikkien perusoikeus
3) Tavoitteeksi tasapaino ihmisen ja luonnon välillä
Näihin kolmeen arvoon piiloutuu taustalle hyvinvoinnin verkosto, joka pitää koko maamme asuttuna, hyvinvoivana ja tasapainoisena. Itsenäisyyspuolue uskoo, että kaiken hyvinvoinnin on pohjattava peruspalveluiden saatavuuteen ja koulu on yksi näistä keskeisistä kansakunnan peruspalveluista. On myös ymmärrettävä, että Suomi on ainutlaatuinen maa aivan joka kolkassaan. Siksi koko maa pitää tulee pitää asuttuna ja asuinkelpoisena. Asuinkelpoisuuden ehto on toimiva ja kattava kouluverkosto, alaluokilta yläluokille, ammatillisesta koulutuksesta akateemiseen.
Tähän niveltyy juurikin puhtaan suomalaisen ruoan saatavuuden turvaaminen. IPU tukee siis nimenomaan luomuruoan tuotantoon panostamista, koska puhdas luomuruoka on nähdäksemme tapa ylläpitää sen syöjien terveyttä ja samalla pitää lähiruokatuotanto koko maan kattavana. Pitkien toimitusmatkojen ja toimitusketjujen sijaan koululaisten ja opiskelijoiden vatsat on parempi täyttää luonnonmukaisella lähialueen ekologisesti kasvatetulla tuotannolla.
Ihmisen ja luonnon välinen tasapaino on laaja kysymys, jossa kulutus ja käytänteet lyövät kättä. Osaltaan tuo tasapaino on saavutettavissa sillä, että Suomi pitävästi sitoutuu 80% hiilidioksidipäästöihin 2050 mennessä ja tähän voidaan päästä vaikkapa ilmastolain säätämisellä, tavalla, jonka Iso-Britanniakin on valinnut. Tasapaino saavutetaan osaltaan myös kestävän rakentamisperinteen keinoin. Kun kerran 100 vuotta vanha hirsirunkoinen kansakoulu pysyy lämpimänä ja homeettomana vuodesta toiseen ja jos kerran sellaisessa oppilaiden ja opettajien on hyvä olla ja vaikuttaa, on kohtuullista todeta ja vaatia, että 2010-luvulla on löydettävissä ne tavat, joilla tuo suomalainen osaamisen traditio voidaan yhdistää nollahiilisiin menetelmiin. Suomalainen klusteriosaaminen voisi vihdoin alkaa panostaa puurakentamiseen aivan tosissaan ja siinä samassa ratkaista homekoulujen ongelman. Oppilaiden ja opettajien turva on voitava taata.
Olisi tietenkin liiallistetun yksinkertaista väittää, että koulutuksen ongelmat olisivat sormea napsauttamalla ratkaistavissa. Mutta ilman niiden ratkaisemista tuskin muitakaan pulmia voidaan ratkaista, sillä läikkinä asutettu huonovointinen ja vailla peruspalveluita kärvistelevä maa on taatusti kaikkien edun vastaista. Itsenäisyyspuolue uskoo kuitenkin siihen, että nuo kolme perustaa luovat oivan pohjan ratkaista vaikkapa kielenopetukselliset kysymykset, valinnaisainekysymykset ja tuntijakokysymykset yleensäkin.
Uskomme myös, että kansanvaltaisesti johdetussa ja saavuttamalla täyden suvereenisuuden EU:sta eroamisen myötä, kansakuntamme saa vihdoin taas mahdollisuuden itsenäisesti valita reseptit onnensa luomiseen. Tuon onnen osasia ovat myös koululaiset ja heidän ympäristönsä.
Itsenäisyyspuolue r.p.
Saku Mätön kannanotto kouluja ja koululaitosta koskien Luokanopettajalehteen
VAPAUSPUOLUE
Itsenäisyyspuolueen kannanotto kouluja ja koululaitosta koskien Luokanopettajalehteen:
Itsenäisyyspuolue perustaa koulutuspolitiikkansa kolmelle tukijalalle, jotka uskoaksemme takaavat hyvinvoinnin koulumaailmassakin. Nämä ovat:
1) Peruspalvelut on turvattava kaikille koko maassa
2) Puhdas kotimainen ruoka on kaikkien perusoikeus
3) Tavoitteeksi tasapaino ihmisen ja luonnon välillä
Näihin kolmeen arvoon piiloutuu taustalle hyvinvoinnin verkosto, joka pitää koko maamme asuttuna, hyvinvoivana ja tasapainoisena. Itsenäisyyspuolue uskoo, että kaiken hyvinvoinnin on pohjattava peruspalveluiden saatavuuteen ja koulu on yksi näistä keskeisistä kansakunnan peruspalveluista. On myös ymmärrettävä, että Suomi on ainutlaatuinen maa aivan joka kolkassaan. Siksi koko maa pitää tulee pitää asuttuna ja asuinkelpoisena. Asuinkelpoisuuden ehto on toimiva ja kattava kouluverkosto, alaluokilta yläluokille, ammatillisesta koulutuksesta akateemiseen.
Tähän niveltyy juurikin puhtaan suomalaisen ruoan saatavuuden turvaaminen. IPU tukee siis nimenomaan luomuruoan tuotantoon panostamista, koska puhdas luomuruoka on nähdäksemme tapa ylläpitää sen syöjien terveyttä ja samalla pitää lähiruokatuotanto koko maan kattavana. Pitkien toimitusmatkojen ja toimitusketjujen sijaan koululaisten ja opiskelijoiden vatsat on parempi täyttää luonnonmukaisella lähialueen ekologisesti kasvatetulla tuotannolla.
Ihmisen ja luonnon välinen tasapaino on laaja kysymys, jossa kulutus ja käytänteet lyövät kättä. Osaltaan tuo tasapaino on saavutettavissa sillä, että Suomi pitävästi sitoutuu 80% hiilidioksidipäästöihin 2050 mennessä ja tähän voidaan päästä vaikkapa ilmastolain säätämisellä, tavalla, jonka Iso-Britanniakin on valinnut. Tasapaino saavutetaan osaltaan myös kestävän rakentamisperinteen keinoin. Kun kerran 100 vuotta vanha hirsirunkoinen kansakoulu pysyy lämpimänä ja homeettomana vuodesta toiseen ja jos kerran sellaisessa oppilaiden ja opettajien on hyvä olla ja vaikuttaa, on kohtuullista todeta ja vaatia, että 2010-luvulla on löydettävissä ne tavat, joilla tuo suomalainen osaamisen traditio voidaan yhdistää nollahiilisiin menetelmiin. Suomalainen klusteriosaaminen voisi vihdoin alkaa panostaa puurakentamiseen aivan tosissaan ja siinä samassa ratkaista homekoulujen ongelman. Oppilaiden ja opettajien turva on voitava taata.
Olisi tietenkin liiallistetun yksinkertaista väittää, että koulutuksen ongelmat olisivat sormea napsauttamalla ratkaistavissa. Mutta ilman niiden ratkaisemista tuskin muitakaan pulmia voidaan ratkaista, sillä läikkinä asutettu huonovointinen ja vailla peruspalveluita kärvistelevä maa on taatusti kaikkien edun vastaista. Itsenäisyyspuolue uskoo kuitenkin siihen, että nuo kolme perustaa luovat oivan pohjan ratkaista vaikkapa kielenopetukselliset kysymykset, valinnaisainekysymykset ja tuntijakokysymykset yleensäkin.
Uskomme myös, että kansanvaltaisesti johdetussa ja saavuttamalla täyden suvereenisuuden EU:sta eroamisen myötä, kansakuntamme saa vihdoin taas mahdollisuuden itsenäisesti valita reseptit onnensa luomiseen. Tuon onnen osasia ovat myös koululaiset ja heidän ympäristönsä.
Itsenäisyyspuolue r.p.
Saku Mätön kannanotto kouluja ja koululaitosta koskien Luokanopettajalehteen
Hyvä lukijani!
Olen itse käynyt kouluni peruskoulun syntymän jälkeen ja monessa eri koulussa. Yhtäältä kävin Helsingin saksalaista koulua ala-asteeni ajan ja toisaalta yläasteeni kävi Tampereen Sorsua ja ylioppilaaksi pääsin Lauttasaaren LYK:stä. Tuohon väliin mahtui vielä kaksi vuotta Tansanian International School of Tanganyikassa ja vuosi USA:laisessa Vance Senior High Schoolissa, Pohjois-Carolinassa.
Voisin siis todeta, että kokemukseni eri kouluista on laaja ja jopa monenkirjava. Eniten arvostan sitä monipuolisuutta mitä olen saanut kokea erilaisten kulttuurien kohtaamisena ja eri kielten oppimisena natiivipuhujien avulla. Vähiten arvostan kouluille hieman tyypillistä strukturoitua oppimista, jossa oppilaalle ei anneta vapauksia omaan tyyliinsä oppia asioita.
Kysymykseni kansanedustajani tulisikin olemaan se, että miten koululaisten oppiminen ja kreatiivisuus voidaan taata vähentyvien resurssien todellisuudessa. Vastaukseni tähän on: ei mitenkään.
En näe mahdollisena sitä, että suomalainen koulu voidaan ylläpitää oppimista tukevana ja kannustavana, lapsille turvallisena laitoksena, mikäli resursointia ei saada kuntoon. Homekouluongelma, eli henngitysturvallisuus on korjattava ilman viipeitä, mutta heti seuraavaksi koulun opettajapula ja pätkätöiden kuolemankierre tulee kertakaikkisesti katkaista.
Maamme koko tulevaisuus turvaa tällä hetkellä sille, että yritysjohdolle maksetaan miljoonia ja pilttiemme koulijoille roposia. If you pay peanuts, you get monkeys, enkä sano tätä halventaakseni teitä, rakkaat lukijani ja lasteni opettajat. Tähän on hyvä lopettaa. Hyvää talvea meille kaikille.
Kunnioittaen, ja odottaen aitoja mielipiteitänne sekä vaatimuksianne, alla löytyy sähköpostini.
Saku Mättö,
Itsenäisyyspuolueen puoluesihteeri ja Helsingin piirin pj
http://sakumatto.fi/
saku@sakumatto.fi
Olen itse käynyt kouluni peruskoulun syntymän jälkeen ja monessa eri koulussa. Yhtäältä kävin Helsingin saksalaista koulua ala-asteeni ajan ja toisaalta yläasteeni kävi Tampereen Sorsua ja ylioppilaaksi pääsin Lauttasaaren LYK:stä. Tuohon väliin mahtui vielä kaksi vuotta Tansanian International School of Tanganyikassa ja vuosi USA:laisessa Vance Senior High Schoolissa, Pohjois-Carolinassa.
Voisin siis todeta, että kokemukseni eri kouluista on laaja ja jopa monenkirjava. Eniten arvostan sitä monipuolisuutta mitä olen saanut kokea erilaisten kulttuurien kohtaamisena ja eri kielten oppimisena natiivipuhujien avulla. Vähiten arvostan kouluille hieman tyypillistä strukturoitua oppimista, jossa oppilaalle ei anneta vapauksia omaan tyyliinsä oppia asioita.
Kysymykseni kansanedustajani tulisikin olemaan se, että miten koululaisten oppiminen ja kreatiivisuus voidaan taata vähentyvien resurssien todellisuudessa. Vastaukseni tähän on: ei mitenkään.
En näe mahdollisena sitä, että suomalainen koulu voidaan ylläpitää oppimista tukevana ja kannustavana, lapsille turvallisena laitoksena, mikäli resursointia ei saada kuntoon. Homekouluongelma, eli henngitysturvallisuus on korjattava ilman viipeitä, mutta heti seuraavaksi koulun opettajapula ja pätkätöiden kuolemankierre tulee kertakaikkisesti katkaista.
Maamme koko tulevaisuus turvaa tällä hetkellä sille, että yritysjohdolle maksetaan miljoonia ja pilttiemme koulijoille roposia. If you pay peanuts, you get monkeys, enkä sano tätä halventaakseni teitä, rakkaat lukijani ja lasteni opettajat. Tähän on hyvä lopettaa. Hyvää talvea meille kaikille.
Kunnioittaen, ja odottaen aitoja mielipiteitänne sekä vaatimuksianne, alla löytyy sähköpostini.
Saku Mättö,
Itsenäisyyspuolueen puoluesihteeri ja Helsingin piirin pj
http://sakumatto.fi/
saku@sakumatto.fi
VAPAUSPUOLUE
Pekka Sivonen: Suomalainen koulu ja sen kehittäminen
Koulujen lakkauttaminen on tehty liian helpoksi, eikä lopputulos palvele ketään, ei edes säästöjä saada juuri ollenkaan, eikä koululaitoksen ydintehtävä voi ollakaan Suomen kaltaisessa maassa säästöjen hankkimnen. Maaseudullakin pitää olla oikeus kouluun.
Suomalaiset koululaiset ovat yleensä ahkeria ja haluavat oppia asioita hyvin, mutta Suomen PISA-menestymiseen on muitakin syitä kuin hyvät oppilaat ja erinomainen koulutusjärjestelmämme. Suomalaiset menestyvät myös siksi, ettei meillä ole ainakaan vielä toistaiseksi kovin suuri ulkomaalaistaustaisten oppilaiden määrä. Euroopan muissa maissa PISA - tulokset ovat kohtuuttoman huonoja ulkomaalaisen suuren edustuksen vuoksi.
Opettajien koulutusta on lisättävä ja tuntiopetusta siten parannettava. Runsaat kotiläksyt eivät kerro opetuksen tasosta. Huonoa opetusta korvataan usein liiallisella määrällä kotiläksyjä. Pelkät "kiltit tädit" ja menestyvät opiskelijat eivät ole aina parhaita opettajia. Auktoriteetti puuttuu liian usein opettajilta.
Liikuntaa ja sen merkitystä on kouluissa lisättävä, vaikka jonkun muun aineen kustannuksella, ellei se muuten onnistu. Liikunta on perusta hyvälle ja terveelle elämälle myös aikuisvuosina.Liikunnanohjaajien taso on säästöjen takia päässyt myös rapistumaan. Pitää miettiä tarkkaan sitä, mikä on viisasta liikuntaa ja mikä turhanpäiväistä ajan tappamista.
Kouluruoan pitää olla ravitsevaa ja terveellistä. Sen pitää olla laadukasta maksakoon se sitten mitä tahansa. On pöyristyttävää, että säästöjä tehdään meillä jo koululaisten ravinnonkin kustannuksella.
Pekka Sivonen
Vaalipäällikkö
Ikä: 27
Ammatti: Opiskelija
Kotipaikka: Helsinki
Koulutus: Luonnotieteiden kandidaatti (LuK)
Jouni Fleming: Esittely
Varsinais-Suomi
Olen Piraattipuolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen piiristä. Piraattipuolueen lisäksi olen suomen Liberaalit ry:n toiminnassa mukana.
Liberaalina kannatan verovarojen käyttöä peruskoulun maksamiseen kaikille Suomen kansalaisille mutta vastustan korkeamman koulutuksen tukemista verovaroin.
Minusta korkeakoulutuksen tukeminen verovaroin on tulonsiirto alemmalta keskiluokalta ylemmälle keskiluokalle, enkä siksi voi tukea sitä.
Terveisin,
Jouni Flemming
http://liberaalit.fi/jouni-flemming/
PIRAATTIPUOLUE
Toni-Petri Tiilikainen: Mikä on peruskouluopetuksen päätarkoitus? Millä uudistuksilla opetusta voidaan parantaa?
Helsinki
Peruskoulun tavoitteita on useita. Yleisen ajatusmallin mukaan se valmistaa lapset tulevaan elämään eli parantaa mahdollisuuksia jatkossa. Toisaalta opetuksen voidaan ajatella yleissivistävän, kehittävän ja luovan lapsen kulttuurista identiteettiä. Tiedossa olevat ja tulevaisuudessa kohdattavat globaalit muutokset haastavat kehittämään koulun, jossa lapsista kasvaa muutoksiin sopeutuvia ja kykeneviä aikuisia. Joten koulukasvatuksessa on tärkeää pyrkiä tunnistamaan eettiset arvot, jotka pysyvät samana yhteiskunnan ja kasvuympäristön muuttuessa. Näitä arvoja ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonto, monikulttuurisuus, yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittaminen.
Oma näkökulmani kaikesta koulutuksesta on jokainen yllämainittu. Millä uudistuksilla näitä kaikkia voitaisiin siis parantaa?
Valinnaisuutta on esitetty parannuksena, jota minäkin useissa tapauksissa puolustan. Peruskoulutasolla liika valinnaisuus ei välttämättä ole aina parannus. Lasta eikä vanhempia voida vaatia päättämään koko elämään vaikuttavia ainevalintoja, arvot ja mieltymykset muuttuvat lapsuusiässä usein. Valinnaisuus täytyy olla oppiaineissa, jotka eivät vähennä jatkossa opiskelumahdollisuuksia. Hyvä esimerkki on pakkoruotsi, jonka valinnaisuus nykysuomessa ensisijaisesti sulkisi ovia ja saattaisi vaikeuttaa suomenruotsalaisten asemaa Suomessa. Pakkoruotsista luopuminen on siis ehdottomasti hidas prosessi, samoin kuin kaiken valinnaisuuden lisääminenkin.
Vaikka koulujärjestelmän yksi selvä tarkoitus on tehdä lapsista yhteiskuntakelpoisia, ei koulussa opeteta mitään käytännön asioita, mikä on mielestäni länsimaisen koulujärjestelmän suurin puute. Vanhemmillehan se kuuluisi, mutta tosiasiassa monissa asioissa vanhemmat eivät osaa auttaa lapsiaan. Tärkeät eväät peruskoulun jälkeiseen elämään olisi annettava viimeisellä eli yhdeksännellä luokalla, jolloin vielä koko ikäluokka on kasassa. Nykyistä enemmän lapsen pitäisi tutustua jatko-opiskelunpaikkoihin, jopa työkokeilun avulla, jatkokoulutukseen hakeminen, asunnon hankkiminen, opiskelun rahoitus tukimahdollisuuksineen, terveydenhuolto, atk-ajokortti ym.
Vaikka koulujärjestelmän yksi selvä tarkoitus on tehdä lapsista yhteiskuntakelpoisia, ei koulussa opeteta mitään käytännön asioita, mikä on mielestäni länsimaisen koulujärjestelmän suurin puute. Vanhemmillehan se kuuluisi, mutta tosiasiassa monissa asioissa vanhemmat eivät osaa auttaa lapsiaan. Tärkeät eväät peruskoulun jälkeiseen elämään olisi annettava viimeisellä eli yhdeksännellä luokalla, jolloin vielä koko ikäluokka on kasassa. Nykyistä enemmän lapsen pitäisi tutustua jatko-opiskelunpaikkoihin, jopa työkokeilun avulla, jatkokoulutukseen hakeminen, asunnon hankkiminen, opiskelun rahoitus tukimahdollisuuksineen, terveydenhuolto, atk-ajokortti ym.
OECD:n Pisa tutkimus osoittaa, että Suomen peruskouluopetus on hyvällä tasolla. Mikäli lukutaitoa tahdotaan edelleen kehittää, on opetussuunnitelmiin lisättävä kirjallisuustunteja äidinkielen opetukseen. Vapaaehtoiseen kirjojen lukemiseen pitäisi innostaa kaikin keinoin, vinkkauksin ja palkkioin. Verkossa oleviin diplomilistoihin lukuharrastuksen alkumetreillä oleva eksyy, joten on koulun ja kodin tehtävä auttaa lapsi löytämään lukutaidolleen ja mieltymyksilleen sopivan kirjan. Lisäksi määrätyn kirjamäärän lukemisesta saisi jonkun palkkion, esim. uimahallilipun tai atk-luokkaan pääsyn.
Koulunsa aloittaville 1 ja 2-luokkalaisille ehdotan lapselle järjestettävää koko päivän pituista valvottua koulupäivää, jossa ennen oppituntien alkamista ja niiden päätyttyä olisi valinnaisia harrastusmahdollisuuksia ja läksyapuluokka. Monen perheen huoli poistuisi lapsen selviytymisestä yksin tyhjästä kodista kouluun ja koulun päätyttyä takaisin kotiin. Vanhempien ansiotyö sujuisi häiriöttä ja kodin arki olisi paremmin hallinnassa.
Koulunsa aloittaville 1 ja 2-luokkalaisille ehdotan lapselle järjestettävää koko päivän pituista valvottua koulupäivää, jossa ennen oppituntien alkamista ja niiden päätyttyä olisi valinnaisia harrastusmahdollisuuksia ja läksyapuluokka. Monen perheen huoli poistuisi lapsen selviytymisestä yksin tyhjästä kodista kouluun ja koulun päätyttyä takaisin kotiin. Vanhempien ansiotyö sujuisi häiriöttä ja kodin arki olisi paremmin hallinnassa.
Edellä mainittujen lisäksi avainsanoja jatkossakin peruskoulun kehittämisessä on opettajakoulutus, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen ja luokkakokojen pienentäminen. Lapsien hyvinvointiin sijoitettu raha tulee aikuisiässä korkoineen yhteiskunnalle takaisin.
Toni-Petri TiilikainenIkä: 27
Ammatti: Opiskelija
Kotipaikka: Helsinki
Koulutus: Luonnotieteiden kandidaatti (LuK)
Jouni Fleming: Esittely
Varsinais-Suomi
Olen Piraattipuolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen piiristä. Piraattipuolueen lisäksi olen suomen Liberaalit ry:n toiminnassa mukana.
Liberaalina kannatan verovarojen käyttöä peruskoulun maksamiseen kaikille Suomen kansalaisille mutta vastustan korkeamman koulutuksen tukemista verovaroin.
Minusta korkeakoulutuksen tukeminen verovaroin on tulonsiirto alemmalta keskiluokalta ylemmälle keskiluokalle, enkä siksi voi tukea sitä.
Terveisin,
Jouni Flemming
http://liberaalit.fi/jouni-flemming/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti