Ruotsalainen kansanpuolue

Tähän "osastoon" tulee  RKP:n  ProPeruskouluehdokkaiden esseitä saapumisjärjestyksessä.
info@sfp.fi
www.rkp.fi/start/

Mia Heijnsbroek-Wiren: Suomalainen perusopetus antaa erinomaiset puitteet elinikäiselle oppimiselle

En aio ottaa kantaa Pisa-tutkimuksiin koska todisteita hyvistä oppimistilastoista on vinot pinot ja me olemme aidosti ylpeitä opetuksen laadusta jota suomalaiset peruskoulut antavat.Olen itse kahden peruskoululaisen äiti ja työskentelen ammattiopettajana Helsingissä. Tahdon nostaa esille muutamia asioita jotka koskettavat minua kokemuksieni myötä niin äitinä, opettajana että kaupunginvaltuutettuna. Nämä asiat eivät toki kohdistu ainoastaan perusopetukseen mutta koskettavat pinnallisesti suuria ongelmia.

Koulurakennukset – Koulurakennuskantamme on päässyt rappioitumaan ja olemme suurten investointien edessä monissa kunnissa ja kaupungeissa. Monissa kouluissa oppilaat ja henkilökunta altistuu erityyppisille sairauksille jotka ovat lähtöisin rakenteiden kosteusvaurioista ja ilmastoinnin puutteellisesta toiminnasta. Valtion on myönnettävä suurempia valtionosuuksia jotta kunnat pystyisivät uudistamaan koulurakennuksiaan. Kunnallisverovaroin on mahdotonta toteuttaa kaikki tarpeelliset hankkeet.

Oppimisympäristö ja turvallisuus – Uusia rakennuksia suunnitellessa tulee ottaa huomioon seikkoja jotka edesauttavat ja tukevat pedagogisia toimintoja. Ympäristö jossa lapset ja henkilökunta toimivat vaikuttaa monella tapaa motivaatioon, viihtyvyyteen ja sitä kautta oppimistuloksiin ja työ hyvinvointiin.
Turvallinen ympäristö ja koulumatka ovat jokaisen lapsen ja vanhemman toive.

Kouluruokailu – Me olemme suomessa tottuneet hyvään ja ravitsevaan kouluruokaan. Huoleni tänä päivänä on kuntien suuri tarve ulkoistaa ruokapalveluja ja sitä mukaan heikentää laatua. Olen vakuuttunut siitä että kunnat pystyvät tuottamaan kustannustehokkaasti hyvää ja ravitsevaa ruokaa.  Kun suuret muonitusyritykset valtaavat koulujen keittiöt lähtee usein myös tärkeä osa henkilökuntaa, eli tuttu ja turvallinen emäntä jolla on ollut suuri merkitys lasten ruokakasvatuksessa.

Lasten psyykkiset ongelmat - Tämän kiireisen yhteiskunnan aikaansaama tulos on mm. yhä suurempi määrä pahoinvoivia lapsia. Tapaan valitettavasti liian usein nuoria koulussa jotka voivat huonosti. Tahdon vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin. Valtion on autettava kuntia myös tässä asiassa jotta jokainen peruskoulussa käyvä pääsee vuosittain terveydenhoitajan tarkastukseen. Muun muassa ylipaino ja syömishäiriöt vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin koko elämän. Mitä nopeammin me pystymme puuttumaan ongelmiin sen parempiin ja edullisempiin tuloksiin pääsemme. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat kauaskantoisia investointeja

Koulukiusaaminen – Kouluille pitää antaa tarvittavat resurssit ennaltaehkäistä ja puuttua kiusaamiseen, Sosiaalisen median myötä kiusaaminen on yhä kovempaa ja henkisesti raskaampaa sen uhreille.

Vastuu lasten kasvatuksesta on vanhemmilla – Lasten ja nuorten arvomaailma rakentuu kotona ja päävastuu lasten kasvatuksesta on vanhemmilla ja huoltajilla.

Pakkoruotsi –  Koska edustan puoluetta jota kansansuussa kutsutaan kielipuolueeksi en voi olla ottamatta kantaa pakkoruotsiin. Minun puolesta sen voi poistaa. Tahdon vain painottaa että meillä on velvollisuus antaa kaikille lapsille samanlaiset mahdollisuudet ja siitä syystä tulisi laissa määrätä että kunnat ja kaupungit velvoitetaan opettamaan ruotsia jokaiselle joka sitä haluaa opiskella jo kolmannelta luokalta. Sen lisäksi haluan että kieltenopetus integroidaan eri aineisiin. Voisimme esimerkiksi ottaa kieltenopetuksen mukaan mm. matematiikkaan, historiaan, maantieteeseen, voimisteluun ja musiikkiin. Se olisi helppoa ja hauskaa ja ennen kaikkea motivoivaa. Tämä voisi alkaa jo esikoulusta laulujen ja numeroiden parissa. Sen minkä lapsi nuorena oppii hän vanhana taitaa. Ja mitä useampaa kieltä me puhumme sitä rikkaampia me olemme.

mia.heijnsbroek-wiren@prakticum.fi

Marcus Nordström: Tavoitteita suomalaisen peruskoulun kehittämiseksi 

Peruskoulun tulee olla turvallinen paikka myllertävässä maailmassa. Turvallinen oppimisympäristö saavutetaan hyvän koulutuksen saaneilla, riittävillä opettajaresursseilla. Luokkakoot tulee pysyä riittävän pieninä ja ylemmillä luokilla 25 oppilasta tulisi säätää maksimimääräksi. Kouluun tulee luoda hyvä oppimisympäristö perusrutiinien kautta, koska se luo oppilaille turvallisuutta arkeen. Alakoulun puolella luokatonta opetusta ei saisi aloittaa liian varhain ja opetusryhmien välillä ei tulisi olla suurta vaihtuvuutta.
Peruskoulussa tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota eritystukea tarvitseviin oppilaisiin, jotka opiskelevat yleisopetusluokissa. Luokkien yleisten avustajien lisäksi tarvitaan lisäresursseja henkilökohtaisten avustajien palkkaamiseksi. Yksilölliset opetussuunnitelmat on otettava vakavasti ja niitä tulee noudattaa. Lisäksi valmistavan opetuksen määrä on turvattava ulkomaalaisten, Suomeen muuttaneiden osalta riittävän kotimaisen kielen oppimiseksi.

Tietoteknisten taitojen opettamisessa koko maan osalta tasa-arvoa tulee lisätä – kouluihin tarvitaan nykyaikaista välineistöä ja opettajille koulutusta tietotekniikan tehokkaammasta hyödyntämisestä useissa oppiaineissa.

Liikuntatuntien määrää ja monipuolisuutta tulisi lisätä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Koulujen piha-alueet tarvitsevat virikkeitä antavia ja liikkumiseen kannustavia laitteita. Koulun tulisi olla paikka, jossa oppilas viihtyy ja harrastaa myös koulupäivän jälkeen. Kerhotuntien määrää ei tule vähentää vaan päinvastoin lisätä. Esimerkiksi liikkumiseen ja kädentaitoihin liittyvien kerhotuntien järjestämisellä voidaan ehkäistä koululaisen pitkiä, yksinäisiä iltapäiviä.

Yläkoulun puolella valinnaisten aineiden valikoimaa tulisi lisätä. Valinnaisissa aineissa tulisi huomioida monipuoliset mahdollisuudet kieliopintoihin, unohtamatta kuvataiteita, musiikkia ja liikuntaa.   Yhteiskunnallisessa keskustelussa on pohdittu esiintymistaitojen merkitystä ja tähän liittyvän opetuksen lisääminen opetussuunnitelmaan olisi hyvä kehityssuunta. Yksi tähän liittyvä toteutustapa voisi olla teatterikasvatus arkisista elämäntilanteista draaman ja eettisten pohdintojen avulla. Tulevaa peruskoulun rakennetta uudistettaessa voitaisiin kokonaistuntimääriä lisätä erityisesti luovuuteen ja kädentaitoihin liittyvissä oppiaineissa.

Yläkoulussa uutena pakollisena aineena tulisi opettaa käytännön taitoja. Tunneilla opetettaisiin esim. perheen perustamiseen liittyviä asioita, virastoasiointia, järkevää taloudenhallintaa ja oppia yleisistä käytöstavoista. Tällä varmistetaan, että kaikilla on riittävät perustaidot koulun jälkeiseen elämään, riippumatta kotikasvatuksen vaihteluista. Myös oppilaanohjauksen asemaa tulisi entisestään vahvistaa, jotta nuori löytäisi elämässä paikkansa eikä syrjäytyisi ”kotisohvalle.” Nuorisotyöttömyys, irrallisuus yhteiskunnasta ja mielenterveysongelmat ovat asioita, joita vahvalla oppilaanohjauksella pystyttäisiin ehkäisemään nykyistä paremmin.

Kokonaisuutena koulun tulisi antaa nuoren elämään kannusteita, ”ryhtiä ja rytmiä”. Sen tulisi olla perheen tukena koko oppivelvollisuusajan varmistaen, että itsenäistyvän nuoren siivet kantavat yhteiskunnassamme vallitsevassa arjen epävarmuudessa. Se antaisi nuorelle riittävän uskon ja hyvän lähtökohdan tulevaisuutta sekä tulevia työ- tai koulutusmahdollisuuksia varten.

Marcus Nordström (rkp)

Stefan Wallin: Den grundläggande utbildningen som välfärdens grundpelare

Ett land som Finland har inte råd att låta bli att satsa på utbildningen. En bra, fostrande och jämlik grundläggande utbildning är basen för en hög kunskapsnivå i vårt välfärdssamhälle. Om inte alla finländare hade fått en bra grundplåt i sitt kunskapsbagage, skulle vi inte ha så hög levnadsstandard som vi har. Se bara på den högklassiga industrin, högklassiga hälsovården - på allt- som finns i vårt samhälle.

Därför ska förväntningarna på framtidens skola vara höga. SFP lovar att arbeta för mera resurser för skolan. Vi vet att Finland inte kan konkurrera på den globala marknaden med billig arbetskraft, billiga råvaror, billig energi eller ett gynnsamt tropiskt klimat. Men vi kan klara oss tack vare kunskap, omvandlat till högkvalitativa produkter, innovationer och servicekoncept. Grunden till allt detta skapas uttryckligen i den grundläggande utbildningen.

Skolan är grundpelaren. Förutom att läsa, skriva, räkna, rita, sjunga och röra på sig lär sig barn att fungera i en miljö med andra människor, barnet får sociala färdigheter och lär sig samarbeta och lösa konflikter. Verkligheten utanför skolfönstret är tuff och obligatorisk. Det behövs verktyg, vilka skolan erbjuder på ett brett och allmänbildande plan.

Trots att våra PISA-resultat har varit bra, kan vi inte slå oss till ro. PISA mäter det förgångna. Framtiden måste vi skapa. Vi behöver alltså ytterligare satsningar för att den finländska grundutbildningen ska vara konkurrenskraftig i framtiden.

Våra barns och ungdomars framtid har diskuterats mycket under hösten sedan Timo Lankinens arbetsgrupp lade fram i somras sitt förslag om en ny timfördelning. SFP stödde arbetsgruppens förslag, som bland annat innehöll mera gymnastik, språk samt nya ämnen som drama. Alla är nyttiga ämnen för att alla finländare ska må bra såväl fysiskt som psykiskt, samtidigt som dessa också är verktyg för oss att klara oss i framtiden i det internationella umgänget. Därför är SFP besviken på att timfördelningsreformen inte kunde godkännas av alla regeringspartier. Nästa regering måste gå vidare med frågan, förhoppningsvis med Lankinengruppens betänkande som grund.

För SFP är breda kunskaper, inklusive kunskap i våra båda nationalspråk, en grundbult i vår syn på grundskolans allmänbildande uppdrag. I det uppdraget ingår - har alltid ingått - en del obligatoriska element. All inlärning är alltid förknippad med visst möda - tålamod och sittmuskler. Vi ska inte heller rädas längre skoldagar. Jämförelser inom OECD visar att finländska 4-14-åriga barn har nästminst grundundervisning. Då det dessutom finns skillnader inom Finland på upp till 500 timmar mellan vad kommunerna erbjuder sina elever har vi ett jämlikhetsproblem att lösa. Varje elev borde ha samma möjligheter att få samma plattform att starta ifrån.

För att vara på topp och kunna utvecklas krävs också resurser. Om vi inte har råd att satsa på den grundläggande undervisningen, vad har vi då råd att satsa på? Följande regering - och regeringar - kommer att få göra nya bedömningar av grundskolan och dess allmänbildande väsen. Det passar utbildnings- och skolpartiet SFP utmärkt. Det kommer att synas i våra profileringar och budskap inför valet. Få frågor är så framtidsinriktade som utbildningen.

Stefan Wallin

Astrid Nurmivaara: Innostava peruskoulu
Uusimaa
56

Peruskoulun tärkein resurssi on opettaja. Opettajan ammattitaito ja oppilaita  innostava ja yksilöllinen kannustava työote vaikuttavat sekä koulussa viihtymiseen että oppimistuloksiin.Opettajille on taattava hyvä koulutus ja mahdollisuus tarpeen mukaan lisätä tietotaitojaan.Opettajat tarvitsevat myös tukea jaksamisessaan. Työnohjaus tarjoaa  opettajille oivallisia välineitä omien yksilöllisten resurssien ymmärtämiseksi  ja kehittämiseksi. Opettajien tulee saada keskittyä opettamiseen.

Peruskoulu on suomalaisen koulujärjestelmän kulmakivi eikä siitä saa säästää. Tarpeeksi pieniä  opetusryhmiä ja opettajien mahdollisuutta  tuntea ja kohdata oppilaat yksilöinä ei korvaa hienotkaan laitteet tai koulurakennukset. Peruskoulun tehtävänä on antaa tasa-arvoiset lähtökohdat kaikille suomalaisille lapsille. Epävarmassa globalisoituneessa maailmassa Suomen historian, kulttuurin ja kielten osaaminen ovat  keskeisessä asemassa. Epävarmassa maailmassa valintojen tekeminen on myös vaikeaa. Valinnaisten aineiden status ei ole pakollisten aineiden vertaista eikä sitoutuminen niihin välttämättä sen mukaista. Hyvä ohjaus ammatinvalintaan sekä työnantajien kannustaminen nuorten työelämään tutustumisessa tarvitsee lisäpanostusta.

Suomalaisten lasten ja nuorten kielitaitoa on parannettava. Tavoitteet on nostettava korkeammalle.Kieltenopetusta on aikaistettava ja opetuskeinoja  on tehtävä monipuolisemmiksi. Tavoitteena on oltava kotimaisten kielten lisäksi kahden muun kielen oppiminen.

Astrid Nurmivaara
Vantaa  4 lapsen äiti, yrittäjä, terveydenhoitaja-diakonissa                     

Astrid Nurmivaara  En inspirerande grundskola

Den viktigaste resursen i grundskolan är läraren. Lärarens yrkesskicklighet och ett inspirerande uppmuntrande grepp påverkar elevens trivsel i skolan samt skolframgången.En god lärarutbildning samt fortbildning efter behov måste garanteras. Lärarna behöver också stöd för att orka i arbetet. Arbetshandledningen ät ett utmärkt redskap för att förstå de egna personliga resurserna och utvecklingsmöjligheterna. Lärarna måste få koncentrera sig på undervisning.

Grundskolan är hörnstenen i den finska utbildningen och däri får man ej spara. Tillräckligt små undervisningsgrupper och lärarens möjlighet att känna och möta eleverna som enskilda individer kan inte ersättas av fina redskap eller skolhus .

Grundskolans uppgift är att ge de finländska barnen en jämlik utgångspunkt i  livet. I en  globaliserad värld är kunskaperna i Finlands historia, kultur och språk i en central ställning. I en osäker värld är det också svårt att välja. De valbara ämnenas status är inte på samma nivå som de frivilligas och insatserna kan bli därefter. Yrkesvägledningen och arbetsgivarnas uppmuntran för elevernas inlärning i arbete behöver  förbättras.

De finländska barnens och ungas språkkunskaper måste förbättras. Målen behöver höjas. Språkundervisningen måste tidigareläggas och undervisningsmetoderna göras mera mångsidiga. Målsättningen bör vara förutom kunskaperna i de inhemska språken  också kunskaper i ytterligare två språk.

Astrid Nurmivaara  Vanda
mor till fyra barn, 
företagare, hälsovårdare- diakonissa